USA:n presidentinvaalit 2020 – Trumpille jatkokausi?

Lähes kaikesta voi lyödä vetoa, niin myös Yhdysvaltain seuraavasta presidentistä. Järjestyksessään 59. Yhdysvaltojen presidentinvaali järjestetään tiistaina 3.marraskuuta. Nappaako istuva presidentti, republikaanipuolueen Donald Trump itselleen jatkokauden vai kampeaako demokraattien Joe Biden Trumpin ulos Valkoisesta talosta? (Kuva: TT)



Vuoden 2016 marraskuussa maailma pysähtyi, kun republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump nousi vaalipäivänä presidentiksi ohi gallupeja dominoineen Hillary Clintonin. Trumpin ensimmäinen kausi presidenttinä alkaa olla maalissa ja uudet vaalit kolkuttavat oven takana

Tässä postauksessa avaamme tarkemmin itse prosessia, eli sitä miten Yhdysvaltain seuraava presidentti valitaan ja sitä, mihin vedonlyöjän kannattaa kiinnittää huomiota.

Sisällysluettelo

  1. Vaalijärjestelmä
  2. Valitsijamiesjärjestelmä ja popular vote
  3. Ehdokkaiden valinta eli esivaalit
  4. Toinen vaihe eli vaalitaisto
  5. Vaa’ankieliosavaltiot
  6. Vaalitapa johtanut kaksipuoluejärjestelmään
  7. Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat ja puolueet 2020
  8. Kertoimet ja vedonlyönti
  9. Lähtökohdat vaaleihin
  10. Seuraa näitä asioita

USA:n presidentinvaalien vaalijärjestelmä

Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaalijärjestelmä on kokonaisuudessaan monimutkainen ja mielenkiintoinen paletti, joka eroaa reilusti esimerkiksi suomalaisesta systeemistä. Vaalitapa on suoran henkilövaalin sijaan valitsijamiesvaalitapa, eräänlainen epäsuora puoluevaali, jossa keskeisimpiä käsitteitä ovat kaksipuoluejärjestelmä, valitsijamiesääni sekä vaa’ankieliosavaltio.

Ennen vedon asettamista vedonlyöjän on hyvä ymmärtää valitsijamiesvaalin ero suoraan henkilövaaliin sekä keskeisimpien käsitteiden merkitys.

Miten kaikki siis toimii?

Valitsijamiesjärjestelmä ja popular vote

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat esimerkiksi Suomen vaaleihin nähden vaalitavaltaan poikkeukselliset. Siinä missä Suomessa presidentinvaalit ovat suora henkilövaali, on Yhdysvalloissa kyseessä epäsuora puoluevaali. Tämä johtuu pitkälti siitä, että presidentin lisäksi vaalien perusteella valitaan kaikki kongressin edustajainhuoneen jäsenet ja lisäksi kolmasosa senaattoreista.

Ihmiset eivät siis äänestäessään äänestä presidenttiä, vaan niin sanottua valitsijamiestä. Valitsijamiehet ovat yleensä sitoutuneet äänestämään tiettyä ehdokasta (eli käytännössä vaalipiirin voittajaa), mutta myös poikkeuksia on nähty. Poikkeuksista huolimatta hyvä peruslähtökohta valitsijamiesjärjestelmän ymmärtämiselle on oletus, että valitsijamies pitää lupauksensa.

Eri osavaltiossa on luonnollisesti hieman eri määrä valitsijoita. Määrät ovat yhteneviä osavaltion kongressiedustajien määrän kanssa, eli esimerkiksi 55 kongressiedustajan Kaliforniassa on myös vaaleissa 55 valitsijamiestä.

Yhdysvalloissa valitsijamiesten äänimäärä vaihtelee osavaltioittain. Kartan jako republikaanien (punainen) ja demokraattien (sininen) välillä on havainnollistava, eikä välttämättä kuvaa todellista tilannetta.

Valitsijamiesten määrä on historiallisesti muotoutunut väestömäärän mukaan, joskin se tarkastetaan joka 10. vuosi suoritettavassa väestönlaskennassa. Väkimäärältään pienimmätkin paikat saavat aina vähintään kolme valitsijamiestä, sillä jokaisella osavaltiolla on väkimäärästä riippumatta kaksi senaattoria ja vähintään yksi edustajainhuoneen jäsen. Juuri edustajainhuoneen jäsenmäärä osavaltioittain riippuu väkimäärästä.

Valitsijamiesjärjestelmästä jännittävän tekee se, että vaalipiirin voittanut puolue saa yleensä puolelleen kaikki valitsijamiehet. Poikkeuksen tähän tekevät Nebraskan (5 valitsijamiestä) ja Mainen (4 valitsijamiestä) osavaltiot, joissa valitsijamiehet voivat jakautua usean ehdokkaan taakse. Valtaosassa osavaltioista edellisessä luvussa läpi käyty tilanne siis aiheuttaa vinoutumia valitsijamiesmäärissä suhteessa äänimääriin, sillä hyvin niukka ero jälkimmäisissä realisoituu järjestelmässä koko osavaltion täydellisenä häviämisenä.

Kartassa on jaoteltu osavaltiot sen perusteella joko sinisellä tai punaisella, kummalle puolueelle ne kerrointen valossa ovat menossa (esimerkkI: Texasin kerroin republikaaneille on 1,30 -> Texas on punainen). Kerrointen valossa harmaita vaa’ankieliosavaltioita 14.10. ovat Florida, Georgia, Pohjois-Carolina, Ohio ja Iowa.

USA:n presidentinvaaleissa kokonaisäänimääriä kutsutaan termillä popular vote. Valitsijamiesjärjestelmän takia popular voten voittanut puolue-ehdokas ei välttämättä voita vaaleja, sillä tasaisten osavaltioiden voittaminen nousee järjestelmässä suhteellisesti kovempaan arvoon. Historiasta löytyykin viisi tapausta, joissa vähemmän ääniä saanut puolue-ehdokas on noussut presidentiksi: John Quincy Adams (1824), Rutherford B. Hayes (1876), Benjamin Harrison (1888), George W. Bush (2000) sekä Trump (2016).

UKK

  • Kuinka monta valitsijamiesääntä USA:n presidentinvaaleissa annetaan? Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on yhteensä 538 valitsijamiesääntä.
  • Kuinka monta valitsijamiesääntä tarvitaan vaalien voittoon? Ehdokas tarvitsee vaalien voittoon 270 valitsijamiesääntä.

Ehdokkaiden valinta eli esivaalit

Koko prosessi käynnistyy yleensä vaalivuotta edeltävänä vuotena, kun ehdokkaat tulevat julki aikeistaan. Toki tähänkin saatiin poikkeus näissä vaaleissa, sillä Trump ilmoitti hakevansa jatkokautta jo helmikuussa 2017 – alle kuukausi sen jälkeen kun hän aloitti virassaan. Ehdolle voivat asettua vähintään 35-vuotiaat USA:n syntyperäiset kansalaiset, jotka ovat asuneet USA:ssa vähintään 14 vuotta.

Vaalien ensimmäisessä vaiheessa pääpuolueiden, eli demokraattien ja republikaanien ehdokkaat mittelevät toisiaan vastaan. Tämä vaihe on monissa vaaleissa ollut loanheiton suhteen kaikista kuumin ja esimerkiksi vuoden 2016 vaaleista monille on jäänyt mieleen Trumpin kova loanheitto vastaehdokkaitaan – pääasiassa Ted Cruzia kohtaan. Trump esimerkiksi totesi Cruzin olevan tekopyhä kanadalainen, jolla ei edes ole laillista oikeutta hakea presidentiksi.

Konkretian tasolla ykkösvaiheessa käydään esivaalit, joiden perusteella puoleet asettavat presidenttiehdokkaansa vaalivuoden puoluekokouksessa. Osavaltiot valitsevat esivaalien äänien perusteella edustajia, jotka sitoutuvat kannattamaan tiettyä ehdokasta. Aivan kaikissa osavaltioissa toimintatapa ei ole samanlainen, vaan puolue-ehdokkaat valitaan suoraan.

Tämän vuoden vaaleissa republikaanipuolueessa toimittiin pääasiassa näin, sillä Trumpin tuki puolueen sisällä oli vankkumaton ja hän sai esimerkiksi Republikaanien kansallisen komitean tuen ehdokkuudelleen jo tammikuussa 2019. Valtaosa puolueen sisäisistä vastaehdokkaista luopui ehdokkuudestaan jo ennen esivaaleja ja viimeisenä mukana ollut Bill Weld hyppäsi kelkasta maaliskuussa, kun Trump oli kerännyt vaadittavan määrän puolue-ehdokkuuksia ja puoluekokouksessa äänestäviä delegaatteja puolelleen. Trumpin keräämä äänimäärä oli Republikaanisen puoleen historian suurin.

Demokraattien esivaalit

Siinä missä istuvan presidentin asema on esivaaleissa yleensä turvallinen, on toisen suuren puolueen osalta tilanne erilainen. Demokraattien esivaaleissa oli tänä vuonna mukana 17 pääehdokasta, joista edukseen erottuivat lopulta Biden, jo vuonna 2016 Clintoa vastassa ollut Bernie Sanders sekä Elizabeth Warren.

Pisimmän korren vei lopulta Biden, joka keräsi tarvittavat 1991 delegaattia kasaan huhtikuun alkupuolella. Tämän jälkeen Sanders & Warren vetäytyivät kisasta ja Biden nimettiin virallisesti puolueen ehdokkaaksi elokuun lopussa.

Toinen vaihe eli itse vaalitaisto

Kun ehdokkaat on saatu valittua, alkaa vaalien mielenkiintoisin vaihe eli itse vaalitaisto. Käytännössä vaalitaisto käydään republikaanien ja demokraattien ehdokkaiden välillä, sillä pienpuolueilla saati sitoutumattomilla ei ole ollut vuosisatoihin enää mahdollisuutta järkyttää isoja puolueita. Ainoa isojen puolueiden ulkopuolelta historiassa tullut presidentti on George Washington, joka valittiin ainoana ehdokkaana presidentiksi ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1789.

Vaalitaistossa ehdokkaat kampanjoivat eri puolilla maata, pyrkien luonnollisesti keräämään mahdollisimman suuren äänestäjäkunnan itselleen. Kaikissa osavaltioissa ehdokkaat eivät kuitenkaan vieraile, sillä historian saatossa joistakin osavaltioista on tullut poliittisesti yksimielisiä ja mm. Texasissa demokraattiehdokas ei ole juhlinut sitten vuoden 1976. Vastaavasti mm. New Yorkissa republikaanien kuiva kausi on kestänyt liki 40 vuotta. Alustavasti selvien osavaltioiden lisäksi ehdokkaat tuskin käyttävät liikaa aikaa esimerkiksi Pohjois- tai Etelä-Dakotassa, sillä niistä tulee vain kolme valitsijamiestä ja vaikutus kokonaisuuteen on siten verrattain pieni.



Vaa’ankieliosavaltiot

Niitä osavaltioita, joissa äänet jakautuvat tasaisesti kutsutaan vaa’ankieliosavaltioiksi. Vaa’ankieliosavaltioilla on yleisesti presidentinvaalien kannalta ratkaiseva asema, sillä voitot niissä kääntävät vaakaa usein ratkaisevasti.

Esimerkiksi 2016 Trump onnistui kääntämään valtaosan vaa’ankieliosavaltioista itselleen, mikä lopulta realisoitui selkeähkönä vaalivoittona. Luonnollisesti ehdokkaat käyttävät suurimpiin vaa’ankieliosavaltioihin valtavasti aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Nykyisellään vaalibudjetit ovat naurettavan suuria ja esimerkiksi Trumpin on kerrottu käyttävän pelkkään TV-mainontaan Ohion vaalipiirissä miljoonia dollareita.

Tämänvuotisissa vaaleissa juuri 18 vaitsijamiehen Ohio onkin yksi mielenkiintoisimmista vaa’ankieliosavaltioista. Sen arvioidaan olevan nykytiedon valossa melko lailla kolikonheitto, kuten myös 29 valitsijamiehen Florida. Näiden lisäksi merkittävään asemassa on nousemassa Pennsylvanian osavaltio (20 valitsijamiestä), joka on historiallisesti ollut yksi tasaisimmin jakautuneista osavaltioista.

Vaa’ankieliosavaltiot 2020 ja niiden valitsijamiesten äänimäärät

Yleisesti ottaen alla olevia osavaltioita pidetään vaa’ankieliosavaltioina, eli osavaltioina jotka voivat heilahtaa kummalle tahansa ehdokkaalle.

  • Arizona 11
  • Florida 29
  • Georgia 16
  • Michigan 16
  • Ohio 18
  • Pohjois-Carolina 15
  • Pennsylvania 20
  • Virginia 13
  • Wisconsin 10

Yhteensä: 148 valitsijamiesääntä

Jos asiaa tarkastellaan puhtaasti kerrointen näkökulmasta, käytämme jakoa jossa vaa’ankieliosavaltiona pidetään osavaltiota, jonka kerroin kummalle tahansa ehdokkaalle on vähintään 1,55 tai suurempi.

Vertailun vuoksi olemme lisänneet alle kuusi osavaltiota, jotka olivat vielä syyskuun 23. tasaisempia, mutta ovat viimeisten viikkojan aikana kallistuneet selvästi demokraateille. Suurimpana yllätyksenä voidaan pitää Wisconsinin osavaltion ”republikaaniromahdusta”. Kolmessa viikossa demokraattien kerroin on romahtanut 2,28:sta 1,28:een.

OsavaltioKertoimet (D-R) 23.9.2020Kertoimet (D-R) 14.10.
Arizona1,86 – 1,861,45 – 2,50
Florida1,86 – 1,861,60 – 2,20
Georgia2,70 – 1,402,30 – 1,55
Pennsylvania1,57 – 2,251,30 – 3,25
Pohjois-Carolina2,00 – 1,721,70 – 2,05
Ohio2,28 – 1,572,10 – 1,67
Wisconsin2,28 – 1,571,28 – 3,40
Vaa’ankieliosavaltiot 14.10.

Vaalitentit huipentavat kampanjat, vaalipäivä yleensä vain muodollisuus

Kampanjoinnin keskellä, vaalien loppupuolella nähdään valtaviksi mediatapahtumiksi vuosien varrella nousseet vaalitentit. Vaalitenteissä ehdokkaat eivät yleensä enää lähde vastaavanlaiseen loanheittoon kuin puolueen sisäisten kampanjoiden debateissa, mutta mm. Clintonia Trump syytti tenteissä valehtelijaksi ja lanseerasi lempinimen ”Crooked-Hillary” eli ”kiero-Hillary”. Tänä vuonna vaalitenttejä on kolme: syyskuun 29., lokakuun 15. & lokakuun 22. päivä. Lisäksi varapresidenttiehdokkaat Harris ja Pence nousevat lavalle 7. lokakuuta. Myös pienpuolueiden ehdokkaille järjestetään oma debatti, joka on tänä vuonna ohjelmassa 8. lokakuuta.

Kampanjoiden jälkeen nähdään vaalien grande finale, eli itse vaali. Tänä vuonna vaali järjestetään tiistaina 3. marraskuuta ja tulosten pitäisi olla tiedossa keskiviikkoaamuna 4. marraskuuta aamulla. Vaalipäivä on pitkien kampanjoiden jälkeen yleensä ehdokkaiden osalta melko muodollinen ja esimerkiksi Clinton nähtiin kameroiden edessä vain kerran – myöntämässä tappionsa. Yksi vaalipäivän suurimmista hetkistä on voittavan ehdokkaan selvittyä suoritettava tulevan presidentin voittopuhe, joka kerää livenä satoja miljoonia katsojia.

Vaalin ratkettua istuva presidentti jatkaa virassaan vielä kaksi kuukautta, sillä uuden presidentin virkaanastujaiset järjestetään vasta tammikuussa. Tämän vuoden vaalien voittaja vannoo virkavalansa tammikuun 20. päivä vuonna 2021.

USA:n vaalitapa johtanut kaksipuoluejärjestelmään

Kuten jo ylempänä viitattiin, on USA:ssa  käytännössä käytössä ns. kaksipuoluejärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että muilla kuin republikaanien tai demokraattien ehdokkailla ei ole juurikaan mahdollisuuksia sen koommin presidentiksi kuin kongressiinkaan. Kaksipuoluejärjestelmä on muotoutunut historian saatossa pitkälti vaalitavan seurauksena – Yhdysvalloissa vaalipiirin voittanut puolue saa kaikki vaalipiirin valitsijamiehet puolelleen.

Esimerkiksi jos New Yorkin vaalipiirissä Demokraattinen puolue saa 50,1% äänistä ja jokin pienpuolue 49,9%, saa Demokraattinen puolue kaikki vaalipiirin valitsijamiehet puolelleen. Järjestelmää kutsutaan monissa yhteyksissä ”winner takes it all” -järjestelmäksi, mikä yhdistettynä vaalibudjettien kaksinapaiseen allokaatioon tekee pienpuolueiden noususta käytännössä sulan mahdottomuuden. Kaksipuoluejärjestelmän dominanssi näkyy myös mm. siinä, että pienpuolueiden presidenttiehdokkaat eivät saa kaikissa vaalipiireissä edes nimeään äänestyslipukkeeseen.

USA:n presidentinvaalien ehdokkaat ja puolueet

Donald Trump, Republikaanit (varapresidenttiehdokkaana Mike Pence)

Kesäkuussa 74 vuotta täyttänyt Donald Trump on Yhdysvaltain istuva presidentti. Hän voitti edelliset presindentinvaalit valitsijamiehin 306-232 ja astui virkaansa tammikuussa 2017. Hän on järjestyksessään Yhdysvaltain 45.presidentti. 

Ennen politiikkaa Trump oli liikemies, jonka toimialoihin kuuluivat kiinteistö-, hotelli- ja kasinoala. Hänen kuuluisimmat kiinteistönsä ovat New Yorkissa sijaitseva Trump World Tower sekä Chicagoon rakennettu Trump Tower. Aktiivinen Trump on myös omistanut missikilpailut ja tullut esimerkiksi suomalaisille tutuksi televisiosarjasta Diili, jonka isäntänä hän toimi kymmenen vuoden ajan. Televisiossa Trumpia on nähty myös sarjoissa ja elokuvissa (mm. Sinkkuelämää & Yksin kotona 2), pääasiassa cameorooleissa.

Vaikka Trump nousi poliittikan huipulle virallisesti vasta 2016, on hän ollut aiemminkin mukana keskusteluissa presidenttehdokkaaksi. Hänen on kerrottu harkinneen ehdokkuutta vuosina 1988, 2004, 2008 & 2012. Trumpin politiikkaa on luonnehdittu oikeistolaiseksi, konservatiiviseksi ja jopa rasistiseksi, sillä Trumpin vastustaa esimerkiksi aborttia ja tiettyjen uskontoryhmien edustajien maahantuloa. Presidenttikaudellaan Trump onkin tiukentanut tiettyjen kansanryhmien maahantuloa ja hänen johdollaan USA on eronnut esimerkiksi Unescosta ja Pariisin ilmastosopimuksesta.

Joe Biden, Demokraatit

Demokraattien presidenttiehdokas, 77-vuotias Joe Biden on pitkän linjan poliitikko, joka toimi varapresidenttinä Barack Obaman presidenttikauden (2009-2017) ajan. Tuota ennen hän ehti toimia senaattorin virassa lähes neljän vuosikymmenen ajan, vuodesta 1973 vuoteen 2009. Hän on ollut esivaaleissa ehdokkaana demokraattien varsinaiseksi ehdokkaaksi vuosina 1988 ja 2008, muttei noina kertoina tullut valituksi.

Mielipiteidensä puolesta Biden on monilta osin Trumpin vastakohta. Hän on kritisoinut avoimesti Yhdysvaltojen linjaa ilmastonmuutoksen suhteen ja on luvannut palauttaa USA:n Pariisin ilmastosopimukseen mikäli tulee valituksi. Hän on myös puolustanut etenkin lapsimaahanmuuttajien asemaa, huono-osaisten oikeutta terveydenhuoltoon sekä naisten ja tummaihoisten asemaa.

Muut ehdokkaat

  • Jo Jorgensen (varapresidenttiehdokkaanaan Spike Cohen), Libertaaripuolue
  • Howie Hawkins (varapresidenttiehdokkaanaan Angela Walker), Vihreät  

USA:n presidentinvaalien vedonlyönti ja kertoimet

Asiaa ei ehkä tule yleensä ajateltua, mutta vedonlyönti politiikasta on äärimmäisen suosittua. Tapahtumien pitkä, jopa vuosia kestävä jänne, lukuisat eri käänteet ja runsas uutisointi osaltaan nostavat vaalivedonlyönnin mielenkiintoa. Esimerkiksi Betssonilla vedonlyönti yhdysvaltain presidentinvaaleista on jo suositumpaa kuin vedonlyönti Mestarien liigan finaalista.

Teoriassa kenellä tahansa on mahdollisuus tulla valituksi puolue-ehdokkuuksista huolimatta, joskaan kovin todennäköistä pääehdokkaiden valitsematta jääminen ei ole.

Vedonlyönti USA:n presidentinvaaleista yleensä vilkastuu mitä lähemmäs vaalipäivää mennään, kun lopulliset ehdokkaat ja voimasuhteet alkavat olla selvillä.

Tällä hetkellä (14. lokakuuta) Joe Biden on ottanut kaulaa Trumpiin, ja mikäli demokraattiehdokas valittaisiin, maksaisi se vedonlyöjien rahat takaisin 1,50-kertaisesti.

Kertoimet 14.10.2020

Joe Biden 1,50
Donald Trump 2,70
Mike Pence 101,00
Kamala Harris 151,00

Henkilökertoimien lisäksi Betsson tarjoaa kertoimia muun muassa siihen, kumpi puolue voittaa valitsijamiesäänet osavaltioittain ja myös siitä, kuka ehdokas kerää suurimman äänisaaliin (popular vote).

Kaikki kertoimet ja kohteet löydät Betssonin vedonlyönnistä >>>

Kertoimet ovat artikkelin julkaisuhetkeltä ja ne saattavat muuttua.

Lähtökohdat presidentinvaaleihin

Yhdysvaltojen yhteiskunnallinen tilanne yleisesti on yhdysvaltain presidentinvaalien kannalta mielenkiintoinen. Koronavirus on aiheuttanut maassa kovaa tuhoa kuluneen vuoden aikana, eikä Trumpin hallinto ole saanut puhtaita papereita prosessista. Trumpia on syytelty paljon viruksen vaarallisuuden aliarvioimisesta, sillä etenkin viruksen alkuvaiheessa USA:ssa oltiin melko varovaisia toimien suhteen.

Toinen yhteiskunnallisesti pinnalla oleva teema on rakenteellinen rasismi. Aihe nousi pinnalle alkukesästä, kun tummaihoinen George Floyd kuoli pidätystilanteessa. Vettä myllyyn lisäsi elokuun alussa tapahtunut ampumavälikohtaus, jossa poliisi ampui tummaihoista Jacob Blakea selkään. Blake halvaantui ampumisen seuraksena. Rasisminvastainen Black Lives Matters -liike on tapahtumien jälkeen kasvanut jättimäiseksi ja mm. suuret urheilusarjat pitivät tauon peleistään tukeakseen liikkeen sanomaa. Rasismin nousu tikunnokkaan on aiheuttanut harmaita hiuksia ainakin Trumpin kampanjassa, sillä istuva presidentti on usein positioitu mielipiteiltään rasistiseksi.

Vaalien alla keskustelussa on aina myös talous. USA on vuoden aikana kärsinyt muun maailman tavoin koronan aiheuttamasta työttömyydestä, mutta alkushokin jälkeen työttömyys on asteittain vähentynyt huhtikuusta lähtien. Trump on käyttänyt talouden verrattain nopeaa elpymistä poliittisena aseenaan, vaikka työttömyysluvut ovat edelleen yli kaksinkertaisella tasolla alkuvuoteen nähden. Trumpin aikana USA:n taloudella on numeroiden valossa muutenkin mennyt hyvin ja esimerkiksi Dow Jones -indeksi on jatkanut vuodesta 2009 alkanutta nousuaan.  Todennäköisesti talousargumenteilla Bidenin on siis hankalaa hankkia lisä-ääniä.

USA:n vaalit – seuraa näitä asioita

Vaa’ankieliosavaltiot

Vaa’ankieliosavaltioiden tilanne on aina yksi vaalien herkullisimmista seurannan kohteista. Tilanne on läpi kampanjoiden dynaaminen ja yllättävätkin muutokset yksittäisten osavaltioiden sisällä ovat mahdollista nopeillakin aikatauluilla. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää kannatuslukujen muutoksiin ehdokkaiden kampanjavierailuiden ja vaaliväittelyiden jälkeen. Viime vaaleissa Trumpin arvioitiin onnistuneen paremmin juuri vaa’ankieliosavaltioihin vetoamisessa omassa kampanjassaan ja mm. Floridan osavaltion maahanmuuttajat istuva presidentti onnistui voittamaan puolelleen.

Ulkomaiden mahdollinen vaikuttaminen vaaleihin

Vaikeasti mitattavissa oleva asia, mutta ehdottomasti seuraamisen arvoinen. Esimerkiksi Venäjän on arvioitu vaikuttaneen edellisten yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen mm. Internetin ja sosiaalisen median alustojen kautta suoritetuilla kampanjoillaan. Teemaan on brexitin ja Trumpin vaalivoiton jälkeen kiinnitetty enenevissä määrin huomiota, mutta mm. Facebookin omistaja Mark Zuckerberg ei ole taipunut vaalimainnon tain disinformaation levittämistä ennaltaehkäiseviin teknologioihin. 

Trumpin retoriikka

Viihdeaspektin kannalta Trumpin retoriikka on ehdottomasti top-listan kärjessä. Edellisvaaleissa rajoja ei tuntunut olevan millään tasolla olemassa ja näissäkin vaaleissa meno voi kampanjassa muuttua hurjaksi tilanteen tiivistyessä. Vastaehdokas on jo nimetty mm. ”Sleepy – Joeksi”, mutta yltyykö Donald kovempaan retoriikkaan jos tilanne näyttää toivottamalta?

Bidenin kehonkieli

Kahdeksankymmenen ikävuoden kunnioitettua lukemaa lähestyvä Biden on mediassa saanut aiheellistakin kritiikkiä latteasta olemuksestaan. Trumpin voittaminen vaaleissa vaatii asiantuntijoiden mukaan ainakin jonkinnäköisen särmän löytymistä. Löytyykö sitä vai joutuuko uninen Joe kieron Hillaryn tapaan toteamaan rääväsuisen Trumpin voittaneen vaalit?

Trump vai Biden?

Vaikka USA:n presidentinvaaleissa äänestetään muustakin kuin presidenttiydestä ja mukana on vielä pienpuolueiden ehdokkaita, käytännössä homman nimi on pitkälti henkilövaali Trumpin ja Bidenin välillä.

Ilman sairastumisia tai muita mustia joutsenia toinen kaksikosta vannoo virkavalansa tammikuussa, eikä esimerkiksi Jo Jorgensenillä ole mitään realistisia mahdollisuuksia äänestyksessä.

Vaalisyksyn ajankohtaisia käänteitä ja USA:n presidentinvaalien tilannetta voit seurata blogimme Politiikka-sivulta, jonne päivitetään jatkuvalla syötöllä uusimpia käänteitä.

Kertoimet vaaleihin löydät tietysti Betssonin vedonlyönnin politiikalle ja taloudelle omistetulta sivulta, jonne pääset klikkaamalla tästä tai alla olevaa lyö vetoa -painiketta.