Kuntavaalit 2021 -vedonlyönti Betssonilla

Kuntavaalit, aiemmin kunnallisvaalit, ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Suomessa kuntavaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskuntavaalitkin, eli tulokset lasketaan vaalipiireittäin D'Hondtin menetelmällä.

D'Hondt'in laskentamenetelmä toimii seuraavalla tavalla.

1. Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän (puolue, vaaliliitto, yhteislista, valitsijayhdistys) saama kokonaisäänimäärä.
2. Toisessa vaiheessa asetetaan kunkin ryhmittymän ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänien perusteella.
3. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut. Ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen ja niin edelleen. Lopulta ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Tästä listasta valitaan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa tarvitaan.

Vaalipiireinä ovat kunnat. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan kymmenen äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja. Oikeusministeriön päätöksellä pienessä kunnassa voidaan kelpuuttaa jopa vain kolmen äänioikeutetun muodostama valitsijayhdistys. Ehdokkaiden pitää olla kunnan asukkaita. Vaalikelpoisuudelle asetetaan kuntalaissa joitain rajoituksia: ehdokas ei saa olla johtavassa asemassa kunnan palveluksessa tai vastaavissa tehtävissä kunnan johtamassa yhteisössä tai kuntayhtymässä. Kunta-asioita valvovat valtion virkamiehetkään eivät ole kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia.

Ahvenanmaalla kunnallisvaalit toimitetaan maakunnan omien säädösten mukaisesti. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi, samanaikaisesti maakuntapäivävaalien kanssa

Kuinka usein kunnallisvaalit järjestetään?

Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi ja vuodesta 2017 äänestys on tapahtunut eduskuntavaalien tavoin huhtikuun kolmantena sunnuntaina ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa.

Kuka saa äänestää kunnallisvaaleissa?

Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät Suomen tai muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on. Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja myös muut 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät ulkomaalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Tässä kunnallisvaalit poikkeavat eduskuntavaaleista ja presidentivaalista, joissa äänioikeuteen vaaditaan ehdottomasti Suomen kansalaisuus. Kunta, jossa äänioikeutetulla on äänioikeus, määräytyy 51. päivänä ennen vaalipäivää

Kuka voi asettua ehdolle kunnallisvaaleissa?

Kuntavaaleissa voi asettua ehdolle henkilö,

• jonka kotikunta kyseinen kunta on,
• jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja
• jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Ketkä voivat asettaa ehdokkaita?

Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa
1) puoluerekisterissä olevat puolueet sekä
2) äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrä ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 10 asianomaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kunnassa, jossa asukasluku on vaalivuotta edeltävän marraskuun lopussa enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua. Jos kunnan asukasluku on 1 501–2 000, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään viisi äänioikeutettua. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita.

Kuntavaalien tulokset 2021

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021 ja tulokset vahvistetaan 21.4.2021

Muut tärkeät ajankohdat kuntavaaleihin liittyen ovat seuraavat:
• äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021
• ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021
• ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3.2021
• ennakkoäänestys kotimaassa: 7. - 13.4.2021
• ennakkoäänestys ulkomailla: 7. - 10.4.2021
• vaalipäivä: 18.4.2021
• tulosten vahvistaminen: 21.4.2021
• valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021

Kuntavaalit vedonlyönti - Pitkän aikavälin veikkaamista

Politiikka-vedonlyönnissä on tiettyjä erityispiirteitä perinteiseen urheiluveikkaukseen verratessa. Selvin eroavaisuus on se, että politiikka vedot ovat usein pitkän aikavälin kohteita. Esimerkiksi Britannian Brexit eron lopullisesta muodosta saattoi veikata monta vuotta ja USA:n Presidentinvaaliveikkaus aukesi seuraaviin vaaleihin välittömästi edellisen vaalien ratkeamisen jälkeen.

Poliittista silmää omaava rohkea veikkaaja voikin löytää oikean pelikohteen jo jopa kuukausia ennen kohteen sulkeutumista. Tällöin veikkaaja saa kohteelle todennäköisesti huomattavasti isomman kertoimen kuin viikkoa ennen kohteen sulkeutumista.

Ulkoisten tekijöiden vaikutus

Toinen erityispiirre politiikka vedonlyönnissä on, että lopputulokseen vaikuttuvia ulkoisia tekijöitä on paljon enemmän kuin tulosurheilun parissa. Tietyn puoleen ennalta näyttävä vaalimenestys voi merkittävästi pienentyä esimerkiksi arvaamattoman kriisitilanteen vuoksi.

Vedonlyöntikohteet kuntavaaleissa

Kohteita vuoden 2021 Kuntavaaleihin on kattavasti.

Kun vaalipiirejä eli kuntia Manner-Suomessa on 293 ja Ahvenanmaalla 16 sekä ehdokkaita reilusti yli 30.000, on myös vedonlyöntikohteiden mahdollinen määrä todella laaja.

Merkittäviä kohteita ovat ”äänimäärällisesti suurin puolue koko suomessa” ja tietysti ”äänimäärällisesti suurin puolue alueellisesti”.

H2H (head to head eli kumpi on suurempi) -vedot ovat erittäin suosittuja kohteita, joissa kaksi puoluetta tai ehdokasta taistelee suuremmasta äänimäärästä.

Lisäksi kuntavaalien kohdeasettelussa tarjolla on voittajavetoja, joissa voi lyödä vetoa seuraavasta Helsingin Pormestarista.

Esimerkkejä vedonlyöntikohteista

Esimerkkejä ”suurin puolue” -vedoista:
• Suomen suurin puolue – eniten ääniä?
• Helsingin suurin puolue – eniten ääniä?
• Vantaan suurin puolue – eniten ääniä?
• Espoon suurin puolue – eniten ääniä?
• Lahden suurin puolue – eniten ääniä?
• Jyväskylän suurin puolue – eniten ääniä?
• Tampereen suurin puolue – eniten ääniä?
• Turun suurin puolue – eniten ääniä?
• Kuopion suurin puolue – eniten ääniä?
• Joensuun suurin puolue – eniten ääniä?
• Oulun suurin puolue – eniten ääniä?
• Seinäjoen suurin puolue – eniten ääniä?
• Vaasan suurin puolue – eniten ääniä?
• Rovaniemen suurin puolue – eniten ääniä?
• Kemin suurin puolue – eniten ääniä?
• Kotkan suurin puolue – eniten ääniä?
• Kouvolan suurin puolue – eniten ääniä?
"Eniten ääniä" tarkoittaa suoraa äänimäärää, eli ei puoleen saavuttamia valtuustopaikkoja tai ehdokkaalle annettua vertausluvun mukaista kannatusmäärää. ”Eniten ääniä” -vedot ratkaistaan puhtaasti ehdokkaan tai puolueen saamien äänten perusteella.

Esimerkkejä H2H -vedoista

• Enemmän ääniä Helsingin vaalipiirissä?
• Kokoomus vs Vihreät
• SDP vs Perussuomalaiset
• Keskusta vs Feministipuolue
• Vasemmistoliitto vs. Liike Nyt
• Perussuomalaiset vs. Vasemmistoliitto
• Liike Nyt vs Kristillisdemokraatit

Helsingin uusi Pormestari?

• Hjallis Harkimo
• Alexander Stubb
• Jyrki Katainen
• Sari Sarkomaa
• Anni Sinnemäki
• Pekka Haavisto
• Antero Vartia
• Paavo Arhinmäki
• Nazima Razmya
• Jussi Halla-aho
• Mikko Kärnä
• Paavo Väyrynen