Euroviisut, musiikkivedonlyönnin ykköstapahtuma
Euroviisujen asemaa ei voi korostaa liikaa, kun puhutaan kansainvälisistä musiikkikilpailuista. Vuodesta 1956 lähtien järjestetty tapahtuma kerää joka kevät valtavan mediahuomion ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Megatapahtumassa on luonnollisesti myös suurta vedonlyöntipotentiaalia, mikä on suoraa seurausta tapahtuman suosiosta ja massojen liikahteluista vedonlyöntimarkkinoilla. Euroviisuihin saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin eli EBU:n aktiiviset jäsenmaat. Jokainen maa saa lähettää yhden artistin tai yhtyeen edustajakseen Euroviisuihin. Kunkin maan edustaja ratkaistaan kansallisilla karsinnoilla, joissa tavallisesti yhdistellään yleisöäänestyksiä asiantuntijaraadin näkemyksiin. Kansalliset karsinnat ratkeavat yleensä maaliskuun aikana ja varsinaiset Euroviisut järjestetään toukokuussa. Kilpailussa on kaksi välierää, joista molemmista valitaan kymmenen osallistujaa finaaliin. Finaalissa nähdään automaattisesti myös edellisen vuoden voittaja, joka on normaaliolosuhteissa tapahtuman järjestäjämaa. Lisäksi automaattisen finaalipaikan lunastavat niin sanotut ”Big Five”-maat, jotka ovat Euroviisujen suurimpia rahoittajia. Tähän ryhmään kuuluvat Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia. Finaalissa nähdään yhteensä 26 maata, joista valitaan voittaja kansallisten asiantuntijaraatien ja yleisöäänestyksen perusteella kerätyillä pisteillä.Vinkkejä musiikkivedonlyöntiin
Musiikkivedonlyönnissä pääsee nopeasti vauhtiin muutamalla yleisellä vinkillä. Suurin osa niistä on sovellettavissa pienin muutoksin lähes mihin tahansa musiikkiaiheiseen kilpailuun. Olipa kyseessä sitten Euroviisut tai mikä tahansa musiikkikilpailu, vedonlyöjän ensimmäinen intuitio voi ohjata lyömään vetoa oman suosikkikappaleen tai -artistin puolesta. Mikään ei tietenkään estä toimimasta näin puhtaasti viihde- tai fanibetsailun näkökulmasta. Todennäköisesti parempia tuloksia tulee toisenlaisella lähestymistavalla, jossa huomio ei olekaan omissa mieltymyksissä vaan lopputulokseen vaikuttavissa massoissa ja arvostelukriteereissä. Ihan ensiksi on syytä selvittää, miten voittaja määritetään. Onko kyseessä puhtaasti tuomariäänestys vai yleisöäänestys tai kenties näiden yhdistelmä? Tuomariäänestyksellä ratkaistavissa kilpailuissa esityksen taiteelliset ansiot ovat tyypillisesti etusijalla. Yleisöäänestykseen pohjautuvassa järjestelmässä kyse on puhtaasti siitä, mikä miellyttää massoja. Tällöin esityksen viihdyttävyys on usein paljon suurempi menestysvaltti kuin taiteellinen kunnianhimoisuus. Kyseessä olevaan kilpailuun saa parhaiten tuntumaa etsimällä tietoa edellisten vuosien voittajista. Samalla muodostuu käsitys siitä, minkä tyyppiset esitykset taistelevat todennäköisimmin kärkisijoista tämän vuoden kilpailussa.- Omia menestysmahdollisuuksiaan voi parantaa taustatutkimuksilla.
- Tuomari- ja yleisöäänestyksessä korostuvat erilaiset arvostelukriteerit.
- Esitysvideoiden katselumäärät ja niihin tulevat reaktiot tarjoavat lisäinformaatiota.
- Esiintymisjärjestys vaikuttaa varsinkin yleisöäänestyksen tuloksiin.